sunnuntai 5. elokuuta 2012

Listakatsaus, vko 32


Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Carly Rae Jepsen – Call Me Maybe
2. (3.) Katy Perry – Wide Awake
3. (2.) Maroon 5 featuring Wiz Khalifa – Payphone
4. (6.) Flo Rida – Whistle
5. (4.) Ellie Goulding – Lights
6. (5.) Gotye featuring Kimbra – Somebody That I Used to Know
7. (7.) Rihanna – Where Have You Been
8. (8.) David Guetta featuring Sia – Titanium
9. (9.) Usher – Scream
10. (10.) Pink – Blow Me (One Last Kiss)

Kahdeksan viikon myötä Carly Rae Jepsenin Call Me Maybe sivusi Gotyen Somebody That I Used to Know’n saavutusta vuoden pitkäikäisimpänä ykköshittinä. We Are Young keräsi kuusi viikkoa.
Katy Perryn Wide Awake nousi jo kakkoseksi ja takaa kirii myös Flo Ridan Whistle, joka oli jälleen viikon ostetuin biisi.
Top tenin ulkopuolella Jepsenin ja Owl Cityn Good Time loikkasi tähän asti parhaalle sijalleen 13:nneksi. Siitä tullee kummankin artistin toinen top ten -hitti.
Little Big Town on saanut Pontoonista uransa suurimman hitin – se nousi 30–22. Perässä keikkuu Jason Mrazin jo 30 viikkoa listalla päivystänyt I Won’t Give Up, joka on käynyt kahdeksantena ja myynytkin pitkälti yli kaksi miljoonaa.
Justin Bieberin ja Big Seanin As Long As You Love Me hyppäsi 53–28. Se on tosin käynyt debyyttiviikollaan sijalla 21 asti. Grouploven Tongue Tied lähestyy top 40:ää: 48–42.


USA:n albumit, Top 10

1. (2.) Zac Brown Band – Uncaged
2. (1.) Nas – Life Is Good
3. (-) The Gaslight Anthem – Handwritten
4. (-) Passion Pit – Gossamer
5. (3.) Kidz Bop Kids – Kidz Bop 22
6. (5.) Justin Bieber – Believe
7. (7.) One Direction – Up All Night
8. (4.) Frank Ocean – Channel Orange
9. (9.) Adele – 21
10. (10.) Maroon 5 – Overexposed

Kovien uutuuksien puuttuessa Zac Brown Band ja Nas vaihtoivat paikkoja listan kärjessä. Ykkösviikko on Uncagedin toinen. Sitä ostettiin 48 000 kpl – melko vähän, muttei sentään ennätysvähän.
The Gaslight Anthem saavutti ensimmäisen top ten -albuminsa Handwrittenin yllettyä jopa kolmanneksi. American Slang (2010) kävi 16:ntena. Rockyhtyeen kannoilla keikkuu elektronisempi Passion Pit niin ikään korkeammalla kuin koskaan. Gossamerin edeltäjä Manners (2009) kävi vain sijalla 51, mutta myi pitkään ja hyvin.
Artistien kokoelmilla ei ole viime vuosina mennyt USA:ssa mitenkään mairittelevasti. Nopea silmäys kertoo, että viimeisin platinaa myynyt kokoelma on Bon Jovin Greatest Hits syksyltä 2010. Myös Pinkin kooste keikkuu samoissa sfääreissä.
Niinpä ei yllätä, että Slipknotin Antennas to Hell jäi 18:nneksi ja Jennifer Lopezin Dance Again: The Hits 20:nneksi. Molemmat artistit ovat käyneet kärjessäkin ja useasti top tenissä.
Top 20:n ulkopuolelta mainittakoon kantribändi Love and Theftin nimetön kakkosalbumi (21) – he saivat tällä viikolla myös ensimmäisen top 40 -hittinsä – sekä The Beatlesin digikooste Tomorrow Never Knows (24). Viime viikolla kuudentena piipahtanut Phil Collinsin Hits tipahti suoraan ulos listalta.


Britannian singlet, Top 10

1. (-) Wiley featuring Ms. D – Heatwave
2. (-) Calvin Harris featuring Example – We’ll Be Coming Back
3. (1.) Florence and the Machine – Spectrum (Say My Name)
4. (2.) Maroon 5 featuring Wiz Khalifa – Payphone
5. (3.) Stooshe – Black Heart
6. (6.) Karmin – Brokenhearted
7. (7.) Rudimental feat. John Newman – Feel the Love
8. (8.) Chris Brown – Don’t Wake Me Up
9. (4.) Conor Maynard – Vegas Girl
10. (5.) Flo Rida – Whistle

Wiley muistetaan varmasti parhaiten isosta hitistään Wearing My Rolex (#2, 2008), mutta hän saavutti top 40 -menestystä omillaan jo keväällä 2004. Heatwave on miehen ensimmäinen ykkönen ja kaikkiaan kolmas top ten -merkintä. Sillä laulava Ms. D ei ole Ms. Dynamite, vaan ehta tulokas. White Townin Your Womania (#1, 1997) käyttänyt Never Be Your Woman (#8, 2010) esitteli muuten aikoinaan meille Emeli Sandén.
Kakkossija alkaa olla Calvin Harrisille jo tuskallisen tuttu. Examplen laulama We’ll Be Coming Back tupsahtai Bouncen (2011), Feel So Closen (2011) sekä Let’s Gon (2012) jatkoksi, mutta ykkösiäkin on kolme, ja top ten -hittejä jo peräti kymmenen sekä vielä ilman krediittiä muun muassa kolme viikkoa hallinut Florence and the Machinen Spectrum (Say My Name) -remiksaus.
Rudimentalin ykkösenäkin piipahtanut Feel the Love on jämähtänyt jo neljäksi viikoksi sijalle seitsemän. Underworldin Caliban’s Dream sai hyvää näkyvyyttä olympialaisten avajaisissa ja nousi 69–12. Heillä on yksi top ten -hitti, eli tietenkin Born Slippy Nuxx (#2, 1996). Caliban’s Dreamin 12. tila sivuaa Two Months Offin (2002) saavutusta.
Top 20:n muut omat parhaansa saavuttaneet sinkut ovat Far East Movementin Turn Up the Love, joka nousi kolme sijaa 13:nneksi, sekä pykälän punnertanut Angelin Wonderful (19).
Arctic Monkeysin versio The Beatlesin Come Togetheristä nousi Underworldin tapaan olympialaisten avulla 67–21. Bändi on jatkuvasta suosiostaan huolimatta käynyt top 20:ssa viimeksi vuonna 2007 (Teddy Picker, #20).
Drumsoundin ja Bassline Smithin tanssihitti Through the Night debytoi 34:ntenä. Se on projektin toinen top 40 -sinkku ja ensimmäisellä mukana oli nytkin listalla keikkuva Underworld.
Draken ja The Weekndin Crew Love nousi 45–37 ja on jälkimmäisen ensimmäinen hitti.
Olympialaisia saa kiittää myös Frank Turner, jonka vanha biisi I Still Believe teki nyt listadebyyttinsä sijalle 40. Se on Turnerin ensimmäinen top 40 -merkintä.


Britannian albumit Top 10

1. (-) Conor Maynard – Contrast
2. (1.) Plan B – Ill Manors (Soundtrack)
3. (8.) Emeli Sandé – Our Version of Events
4. (3.) Maroon 5 – Overexposed
5. (-) Delilah – From the Roots Up
6. (-) Mike Oldfield – Two Sides: The Very Best of
7. (5.) Rihanna – Talk That Talk
8. (-) Rick Ross – God Forgives, I Don’t
9. (7.) Ed Sheeran – +
10. (9.) Adele – 21

Teinipoppari Conor Maynardia on tituleerattu Britannian Justin Bieberiksi ja meno listoilla on samantyyppistä: esikoisalbumi Contrast debytoi ykkösenä syrjäyttäen Plan B:n Ill Manorsin hopealle.
Lontoon avajaisissa laulanut Emeli Sandé hyötyi odotetusti viiden sijan verran. Our Version of Events kipusi siis kolmanneksi ja keikkuu tuplaplatinan tuntumassa. Mike Oldfieldillekin tarjottiin samaa hyvää myynninedistämistä. Two Sides -kokoelma onkin miehen kymmenes top ten -albumi ja sen kuudes tila paras sijoitus sitten Tubular Bells 3:n (#4, 1998).
Elektronista singer-songwriter-musiikkia esittävä Delilah debytoi viidentenä From the Roots Up -esikoisellaan. Rap-moguli Rick Rosskin on top 40 -debytantti, vaikka God Forgives, I Don’t on jo miehen viides sooloalbumi.
Justin Bieberin Believe nousi 41–24. Joss Stonen The Soul Sessions 2:n suunta oli jyrkästi toisaalle – se nimittäin romahti kutossijalta jopa ulos top 40:stä.

Ei kommentteja: