sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Listakatsaus, vko 9

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Lady Gaga – Born This Way
2. (7.) Cee Lo Green – F**k You (Forget You)
3. (3.) Bruno Mars – Grenade
4. (32.) Dr. Dre featuring Eminem & Skylar Grey – I Need a Doctor
5. (2.) Katy Perry – Firework
6. (5.) Pink – F**kin’ Perfect
7. (8.) Rihanna – S&M
8. (25.) Justin Bieber featuring Jaden Smith – Never Say Never
9. (6.) Enrique Iglesias feat. Ludacris & DJ Frank E – Tonight (I’m Lovin’ You)
10. (4.) Wiz Khalifa – Black and Yellow

Lady Gagan Born This Way jatkoi Hot 100 -listan kärjessä, mikä on ykkösenä debytoineelle kappaleelle melko harvinainen saavutus. Viimeksi siihen kykeni American Idol -kakkonen Clay Aiken singlellään This Is the Night (2003), jonka toisena a-puolena oli tulkinta Simon & Garfunkelin Bridge Over Troubled Waterista.
Cee Lo Greenin Fuck (tai Forget) Youta käytettiin viime viikolla useammassakin tv-ohjelmassa, mutta suurin hyöty tuli varmasti Grammy-gaalasta. Hot 100 -listan kakkossija on Greenille periaatteessa toinen, sillä myös Gnarls Barkleyn Crazy (2006) ylsi hopeapallille ja viipyi sillä seitsemän viikkoa.
Grammy-bileistä hyötyi myös I Need a Doctor. Sen listaura on jännittävä 5-32-4. Ensi viikolla matkataan jälleen alaspäin, sillä kappaleen radiosoittoluvut ovat suorastaan käsittämättömän kehnoja. Juuri julkaistu video saattaa tosin auttaa.
Skylar Grey on nyt neljäntenä toista kertaa urallaan. Hän lauloi kertosäkeen myös Fort Minorin Where’d You Go -kappaleella, joka ylsi neljänneksi vuonna 2006. Taisin taannoin virheellisesti mainita, että se olisi noussut kakkoseksi asti.
Justin Bieber sai toisen ja Will Smithin poika Jaden ensimmäisen Top 10 -hittinsä elokuvaraidasta Never Say Never. Se soi jo Smithin Karate Kid -elokuvassa. Bieberin ensimmäinen Top 10 -single oli Baby (#5, 2010).
Mumford & Sonsin The Cave hyppäsi Grammy-vauhdin avulla 68-27 ja Little Lion Man palasi listalle saavuttaen parhaansa (45). Katy Perry hamuaa neljättä perättäistä ykköstään Kanye Westin avustuksella: uusi versio kappaleesta E.T. on sijalla 28.
Brittilistoilla näyttävästi esiintyvä Tinie Tempah sai ensimmäisen Hot 100 -merkintänsä Written in the Starsin debytoitua sijalla 91.


USA:n albumit Top 10

1. (-) Justin Bieber – Never Say Never: The Remixes (EP)
2. (2.) Mumford & Sons – Sigh No More
3. (1.) Various Artists – NOW 37
4. (17.) Lady Antebellum – Need You Now
5. (6.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
6. (7.) Eminem – Recovery
7. (11.) Various Artists – 2011 Grammy Nominees
8. (3.) Justin Bieber – My World 2.0
9. (4.) Nicki Minaj – Pink Friday
10. (8.) Rihanna – Loud

Justin Bieber sai toisen albumilistan ykkössijansa ja neljännen Top 10 -albuminsa Yhdysvalloissa. EP-mittaista Never Say Never: The Remixes -levyä ostettiin viikon mittaan 161 000 kpl. Bieberin edellinen ykkönen on 2,5 miljoonaa kopiota pelkästään USA:ssa myynyt My World 2.0, joka sekin kävi kaupaksi viime viikkoa paremmin, mutta joutui silti pakittamaan sijalle kahdeksan.
Remix-levyn yltäminen kärkeen on melko harvinaista – edes Lady Gaga ei saavuttanut ykköspaikkaa viimevuotisella yrityksellään. Edellinen remix-albumi listakärjessä on Lambadan avulla paluuta tekevän Jennifer Lopezin J to the L-O: The Remixes (2002), jolta lohkaistiin parikin Hot 100 -listan ykköshittiä.
Parhaan kappaleen ja kantrialbumin Grammyllä palkittu Lady Antebellum sai melkoisen tuulen taakseen: Need You Now’n myynti kolminkertaistui edellisviikosta. Parhaan albumin pystin pokannut The Suburbs jäi myynnin kasvusta huolimatta yllättävänkin alas, sijalle 12. Siitä on kuitenkin tullut Arcade Firen ensimmäinen kultalevy USA:ssa.
Bright Eyes julkaisi The People’s Keyn hieman huonoon aikaan, sillä keskimääräisesti sen saavuttamalla noin 40 000 kappaleen myynnillä yllettäisiin sijoille 3-6. Nyt parhaaksi sijoitukseksi jäänee 13:s. Bright Eyesillä on ennestään kaksi Top 10 -albumia.
Jumalan nimeen rockia soittava Hillsong United debytoi sijalla 17. Sijoitus on bändin paras. Kuten mainitsin, PJ Harvey sen sijaan ei aivan yltänyt parhaaseensa Let England Shakella (32).
Parhaan uuden artistin Grammyn napannut Esperanza Spalding palasi listalle Chamber Music Societylla (34). Albumi debytoi viime elokuussa sijalla 107. Nyt vain veikkaamaan, kuinka nopeasti Spalding unohtuu.
Uusi versio Ella Fitzgeraldin Let’s Fall in Love -albumista debytoi sijalla 80. Se on esittäjänsä korkein sijoitus sitten vuoden 1963. Vuonna 1996 menehtyneellä legendalla taitaa olla vain yksi Top 10 -albumi: Peggy Leen kanssa levytetty Songs from Pete Kelly’s Blues (#7, 1955).


Britannian singlet Top 10

1. (1.) Adele – Someone Like You
2. (2.) Jessie J featuring B.o.B – Price Tag
3. (6.) Rihanna – S&M
4. (4.) Adele – Rolling in the Deep
5. (5.) Chipmunk featuring Chris Brown – Champion
6. (-) Alexis Jordan – Good Girl
7. (7.) Bruno Mars – Grenade
8. (3.) Lady Gaga – Born This Way
9. (9.) Chris Brown – Yeah 3X
10. (13.) Pink – F**kin’ Perfect

Adele jatkoi singlelistan kärjessä kahden eri version turvin.
Poptulokas Alexis Jordan jatkaa suurin piirtein siitä, mihin jäi Happinessilla (#3, 2010). Good Girl debytoi kuudentena.
Lady Gagan Born This Way on joutumassa kovan haasteen eteen: kolme viikkoa listalla ja toistaiseksi paras sijoitus on kolmas. Biisin ykkössija olisi kiinnostava siinäkin mielessä, että sekä Suomen, Britannian että USA:n virallisen singlelistan kärjessä on käynyt viimeksi juuri Gaga kappaleellaan Poker Face. Asiasta lisää aiemmassa kirjoituksessani.
Pinkin Fuckin’ Perfect päätyi kärkikymppiin pienen notkahduksen kautta käytyään 11:ntenä muutama viikko sitten. Neidolla on nyt 15 Top 10 -sinkkua.
BBC Sound of -noteerattu Clare Maguire sai ensimmäisen singlehittinsä, kun hyvin florencewelchmäinen The Last Dance debytoi sijalla 23.
Justin Bieberin ja Jaden Smithin Never Say Never nousi albumijulkaisun vauhdittamana 34:nneksi ja on Bieberin viides Top 40 -sinkku. Hollantilainen dj-tähti Tïesto vietti noin seitsemän vuotta ilman vastaavaa menestystä, mutta nyt C’mon (Catch ’Em by Surprise) eteni Top 40:n ulkopuolelta sijalle 36. Mukana keikkuvat myös Diplo ja Busta Rhymes. Tïeston paras on Urban Trainin 22. sija vuonna 2001.
Jenkkilistalle nousseen Written in the Starsin neljäskymmenes tila tarkoittaa sitä, että Tinie Tempah on pitänyt kyseistä paikkaa hallussaan viimeisen viiden viikon aikana neljästi, aina eri kappaleella.


Britannian albumit Top 10

1. (1.) Adele – 21
2. (4.) Adele – 19
3. (3.) Rihanna – Loud
4. (-) Glee Cast – Glee: The Music, Vol. 4
5. (2.) Mumford & Sons – Sigh No More
6. (5.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
7. (6.) Tinie Tempah – Disc-overy
8. (7.) Plan B – The Defamation of Strickland Banks
9. (11.) Cee Lo Green – The Lady Killer
10. (20.) JLS – Outta This World

Adelen vauhti ei hyydy. Vaikka myyntiluvut laskivat edellisviikosta, tiukan vastuksen puutteen takia hänellä on nyt kaksoisjohto Britannian albumilistalla – saavutus, johon ylsi viimeksi The Corrs 12 vuotta sitten. 21 on myynyt tupla- ja 19 triplaplatinaa.
Kuten edellisen listakatsauksen kommenteissa tuli ilmi, jo viime viikolla Adelella oli yhtä aikaa kaksi Top 5 -singleä ja -albumia, mihin kykeni ennen häntä edellisen kerran John Lennon postuumisti noin kolmekymmentä vuotta sitten. Samalla viikolla kahta Top 5 -singleä sekä albumilistan kaksoisjohtoa ei ole saavuttanut kukaan sitten The Beatlesin.
Rihannan Loud on pysytellyt kunniakkaasti top viidessä ilmestymisestään lähtien eli jo 15 viikkoa.
Uusi Glee-albumi aloitti yllättävänkin pirteästi nelospaikalta täkyinään singlelistan sijoille 22 ja 31 kurkottaneet Gwyneth Paltrow’n tähdittämät laulut. Edellinen Glee-lätty The Rocky Horror Glee Show ylsi vain 23:nneksi.
JLS:n toinen albumi Outta This World petrasi sijalta 20 kymmenenneksi. Tulisiko poppoosta Bluen kaltainen albumimenestyjä? Euroviisujen merkeissä paluuta yrittävä Blue nimittäin julkaisi vuosina 2001–2004 kolme ykköseksi kurottanutta studioalbumia ja kuudenneksi päässeen kokoelman. Kaikki saivat vähintään platinastatuksen. Yhtyeet muistuttavat musiikillisestikin toisiaan. Outta This World kävi viime syksynä kakkossijalla Take Thatin takana.
Justin Bieberin Never Say Never: The Remixes ilmaantui sijalle 17 ja veti perässään My Worldin takaisin Top 40:iin 25:nneksi. Bieberiltä on julkaistu Britanniassa listojen näkökulmasta vain kaksi albumia, sillä My World ja My Worlds Acoustic puserrettiin yhteen. My Worldin paras sijoitus on kolmas.
Hurtsin Happiness palasi pitkästä aikaa Top 40:iin ja sijalle 28. Levy on myynyt kultaa, vaikka Top 20 -viikkoja on kasassa vain kaksi.
Albumilistatulokkaat The Secret Sisters ja Frankie & the Heartstrings debytoivat sijoilla 29 ja 32.
Sijalle 33 ilmaantui albumi, jonka viileyspisteet karkaavat suorastaan maata kiertävälle radalle: Gil Scott-Heronin ja The XX -yhtyeen Jamie Smithin We’re New Here, joka on jälkimmäisen remiksaama versio ensin mainitun viime vuonna sijalle 39 yltäneestä I’m New Herestä. Kumpikin levyttää XL-yhtiölle.

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Listanimi: PJ Harvey

Polly Jean Harvey on ainakin musiikkimedian silmissä viime vuosikymmenten merkittävimpiä artisteja. Eikä hän ole jäänyt tyystin vaille listamenestystäkään.

Kotimaansa Britannian singlelistoilla merkinnät tosin löytyvät melko alhaalta: sijoituksissa mitaten isoin hitti on A Perfect Day Elise (#25, 1998) albumilta Is This Desire. Top 40 -sinkkuja on kertynyt kuitenkin kahdeksan, joista yksi Nick Caven kanssa (Henry Lee, #36, 1996).

Albumeista tulikin jo mainittua, että uusi Let England Shake on Harveyn toinen Top 10 -levy, ensimmäinen, ja paras sijoitus, tuli jo vuonna 1993 Rid of Mellä. Tuohon aikaan PJ Harvey on oli vielä trio, keulakuvanaan itse Polly Jean.

Sekin tuli jo esiin, että hänellä on hauskasti neljä sijoille 11 ja 12 päätynyttä albumia: Dry (#11, 1992), To Bring You My Love (#12, 1995), Uh Huh Her (#12, 2004) ja White Chalk (#11, 2007). Top 40 -albumeita on kertynyt kaikkiaan kymmenen, yhdeksän omalla nimellä ja yksi John Parishin kanssa.

Yhdysvalloissa Harvey on parhaimmillaan päässyt albumilistalla sijalle 29 (Uh Huh Her) ja saanut kahdeksan Top 100 -albumia. Ei lainkaan hassummin ottaen huomioon, ettei hänellä ole ainuttakaan Hot 100 -listamerkintää tai edes kummoista rockradiohittiä sitten To Bring You My Love -albumin Down by the Waterin. Let England Shake ei kehuista huolimatta pystynyt parempaan kuin Uh Huh Her vaan jäi 32:nneksi. Ehkä se olisi pitänyt julkaista pari viikkoa myöhemmin Grammy-kuhinan laannuttua.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Ykkösiä, mutta eivät kuitenkaan

Viime aikoina on ollut puhetta Hot 100 -listan ykkösistä, joten jatketaan niiden parissa vielä hetki – tai tarkemmin sanottuna ”moraalisten ykkösten” parissa. Kuten on tullut mainittua, Billboardin Hot 100 -listalle ei päästetty ennen joulukuuta 1998 kappaleita, joita ei julkaistu myyntiin. Täten 1990-luvulla oli muutamia radiolistaa hallinneita kappaleita, jotka eivät ikinä yltäneet Hot 100 -listalle. Suurin osa niistä olisi todennäköisesti edennyt kärkeen asti.

Seuraavassa radiolistan ykköset, jotka joko jäivät kokonaan vaille Hot 100 -glooriaa tai saivat sitä vasta joulukuussa 1998. Esittäjän, kappaleen ja vuosiluvun perässä on radiolistan ykkösviikkojen lukumäärä.

No DoubtDon't Speak (1996) – 16
Will SmithMen in Black (1997) – 4
Sugar RayFly (1997) – 6
Natalie ImbrugliaTorn (1998) – 11
Goo Goo Dolls Iris (1998) – 18

Torn sai Hot 100 -listalla sijan 42. Sen lisäksi Imbruglialla on vain yksi Hot 100 -hitti: Wrong Impression (#64, 2002). Iris sai jopa Top 10 -sijoituksen, se oli joulukuussa 1998 sijalla yhdeksän. Biisin 18 viikon radiolistadominanssi on yhä ennätyksellinen.

1990-luvulla levy-yhtiöt halusivat kaupata lähinnä albumeita, ja radiosoitto omaksuttiin siis etenkin rock- ja pophittien osalta kokopitkän ensisijaiseksi myynninedistämiskeinoksi. Niinpä usein ainoa keino hankkia hittibiisi oli ostaa koko albumi. Tässä edellä mainittujen kappaleiden emoalbumien listamenestys ja sertifioinnit RIAA:n tietokannan mukaan:

Tragic Kingdom (1995) – ykkönen yhdeksän viikkoa, kymmenkertaista platinaa
Men in Black -soundtrack (1997) – ykkönen kaksi viikkoa, triplaplatinaa
Floored (1997) – #12, tuplaplatinaa
Left of the Middle (1998) – #10, tuplaplatinaa
City of Angels -soundtrack (1998), ykkönen kolme viikkoa, viisinkertaista platinaa

Iris löytyy myös Goo Goo Dollsin omalta Dizzy Up the Girl -albumilta (1998), joka nousi sijalle 15 ja myi triplaplatinaa.

Frendit-sarjan ärsyttävä tunnari The Rembrandtsin I'll Be There for You (1995) on siinä mielessä kiinnostava, että se vietti radiolistan huipulla kahdeksan viikkoa, mutta julkaistiin myyntiin ainoastaan This House Is Not a Home -singlen b-puolena vasta kun radiosoitto oli jo hiipumassa. This House Is Not a Home/I'll Be There for You ylsi Billboard Hot 100 -listalla sijalle 17.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Listakatsaus, vko 8

Billboard Hot 100, Top 10

1. (-) Lady Gaga – Born This Way
2. (3.) Katy Perry – Firework
3. (2.) Bruno Mars – Grenade
4. (1.) Wiz Khalifa – Black and Yellow
5. (4.) Pink – F**kin’ Perfect
6. (6.) Enrique Iglesias feat. Ludacris & DJ Frank E – Tonight (I’m Lovin’ You)
7. (16.) Cee Lo Green – F**k You (Forget You)
8. (31.) Rihanna – S&M
9. (19.) Black Eyed Peas – The Time (Dirty Bit)
10. (10.) Britney Spears – Hold It Against Me

Lady Gagan Born This Waystä tuli esittäjänsä kolmas ja siis kaikkien aikojen tuhannes Hot 100 -listan ykkönen. Ykköshitit ovat viettäneet kärjessä keskimäärin 2,74 viikkoa.
Born This Wayn avaus oli lähes historiallisen vauhdikas. Se debytoi luonnollisesti myynnin ykkösenä ja Hot 100 Airplay -listalla ennätysmäisen korkealla, sijalla kuusi. Edellinen ennätys oli Janetin All for Youlla (#9, 2001). Hot 100 Airplay -listaa on julkaistu vuodesta 1998.
Forget You ja What the Hell (11) saavuttivat uuden enkkansa, aiemmat olivat 9 ja 13. S&M on Rihannan 18. Top 10 -hitti. Jay Seanilla ei vielä ole niin montaa, mutta hän on viime vuosina menestynyt paremmin USA:ssa kuin kotimaassaan Britanniassa. Uusin Hit tha Lights limbosi brittilistan sijalle 67, mutta USA:ssa se pääsi heittämällä 18:nneksi. Jay Seanilla on yksi ykkönenkin, Down (2009), joka on sattumoisin myös Lil Waynen viimeisin ykköshitti.
Colbie Caillat’n kolmatta albumia edeltävä I Do debytoi Hot 100 -listan sijalla 23. Kaunottarella on kolme Top 20 -hittiä.
Glee Castilla on nyt eniten Hot 100 -käyntejä, kaikkiaan 113. Useimmat Glee-kappaleet tosin viettävät listalla vain viikon tai korkeintaan pari. Latailukulttuurin hedelmiä. Porukan suurin menestys on versio Journeyn Don't Stop Believin' -kappaleesta (#4, 2009). Tällä viikolla Gleen lauluista menestyi parhaiten tulkinta Katy Perryn Fireworkista (34), mikä nosti alkuperäisen kakkoseksi.
Edellistä ennätystä (108) piti hallussaan Elvis Presley. Elviksellä on siis luonnollisesti paljon paljon enemmän listaviikkoja kuin Gleellä, kaikkiaan 994 150:ä vastaan. Eniten listaviikkoja on Elton Johnilla, 1021.
Rockin kuningas sai hittejä jo ennen Hot 100 -aikakautta, sillä hänen ensimmäinen merkintänsä nykymuotoista listaa edeltäneessä The Top 100 -rankingissa oli Heartbreak Hotel (1956).
Wiz Khalifan Black and Yellow putosi kärjestä neljänneksi, mutta uusi rauta on tulessa: Roll Up debytoi sijalla 48.
My Chemical Romancen Sing pääsi myös listalle, sijalle 92.
Sitten viikon off-topic -triviaa: Twistin esitelleen Chubby Checkerin The Twist on ainoa kappale, joka on yltänyt Hot 100 -listalle kahteen eri otteeseen ja edennyt molemmilla kerroilla kärkeen asti (1960 ja 1962). Nykyään temppu vaikuttaa mahdottomalta.


USA:n albumit Top 10

1. (-) Various Artists – NOW 37
2. (11.) Mumford & Sons – Sigh No More
3. (17.) Justin Bieber – My World 2.0
4. (1.) Nicki Minaj – Pink Friday
5. (9.) Pink – Greatest Hits…So Far!!!
6. (4.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
7. (10.) Eminem – Recovery
8. (5.) Rihanna – Loud
9. (7.) Jason Aldean – My Kinda Party
10. (47.) Justin Bieber – My Worlds Acoustic

Tuoreita suosikkeja kokoelmamuodossa tarjoava NOW-sarja jatkaa tasaista suosiotaan. Tämän viikon albumilistan ykköstila on ensimmäinen sitten toissa kevään ja osan numero 30.
Grammy-gaalan palkitut ja ruutuaikaa saaneet rynninevät toden teolla ylöspäin vasta ensi viikolla, mutta jo nyt nähtiin muutama komea hyppy. Näkyvästi läpi lyöneen Mumford & Sonsin Sigh No More petrasi tähän asti parhaalle sijalleen kakkoseksi. Justin Bieberin My World 2.0 loikkasi kolmanneksi ja My Worlds Acoustic peesasi 47–10. Bieberin menoa vauhdittaa myös Never Say Never -elokuva ja uusi remix-albumi. Mitä sitä sanotaankaan kuumasta raudasta…
Pinkin kokoelma jatkoi nousuaan, nyt jo viidenneksi. Viikon toiseksi korkein debyytti tuli Kiefer ja Shawna Thompsonilta. Thompson Squaren esikoisalbumi ylsi sijalle 15.
Alempaa Top 20:stä kannattaa bongata ainakin R. Kelly. Imelähkön r&b:n mestarin Love Letter (18) debytoi joulun alla keskinkertaisesti kuudentena, mutta on viettänyt koko yhdeksänviikkoisen listauransa kahdenkymmenen parhaan joukossa. Nimibiisi puolestaan nousi Hot R&B/Hip Hop Songs -listan sijalle 17. Miehen suksee on viime vuosina rajoittunut r&b-puolelle, sillä hän ei ole yltänyt Hot 100 -listan Top 40:iin sitten kesän 2007 (Usher-duetto Same Girl, #20)
Redin Until We Have Faces tipahti kakkossijalta 29:nneksi, Ricky Martinin Musica + Alma + Sexo romahti 3-31. Australialaisen Cut Copyn brittilistalla pahasti flopannut Zonoscope debytoi sijalla 46.


Britannian singlet Top 10

1. (47.) Adele – Someone Like You
2. (1.) Jessie J featuring B.o.B – Price Tag
3. (3.) Lady Gaga – Born This Way
4. (5.) Adele – Rolling in the Deep
5. (2.) Chipmunk featuring Chris Brown – Champion
6. (11.) Rihanna – S&M
7. (4.) Bruno Mars – Grenade
8. (17.) JLS featuring Tinie Tempah – Eyes Wide Shut
9. (6.) Chris Brown – Yeah 3X
10. (8.) Taio Cruz featuring Kylie Minogue/Travie McCoy – Higher

Adele esitti kauniin Someone Like Youn alkuviikosta BRIT Awards -gaalassa ja välittömästi julkaistu liveversio siivitti kappaleen singlelistan kärkeen. Liveversio myi enemmän kuin albumiversio, listallahan saldot lasketaan digiaikana luonnollisesti yhteen.
Someone Like You on Adelen ensimmäinen ykkönen – eikä vielä edes virallinen single. Kakkoseksi hän on yltänyt Chasing Pavementsilla (2008) ja Rolling in the Deepillä (2011).
Rihannalla on nyt 17 Top 10 -hittiä. Aiemmin kymmenenneksi yltänyt JLS:n Eyes Wide Shut petrasi myös parastaan. Se on silti bändin sijoituksissa mitaten kehnoimmin menestynyt single toistaiseksi.
Far East Movementin toinen single Rocketeer debytoi sijalla 14. Like a G6:n siivet kantoivat taannoin viidenneksi. Ryan Tedderillä on bändinsä OneRepublicin kanssa kaksi Top 10 -hittiä.
You Me at Six sai isoimman hittinsä Rescue Mestä, joka ilmaantui 21:nneksi. Kappaleella vierailee Chiddy, joka versioi taannoin MGMT:n Kidsin sijalle 12 vaihtamalla kappaleen nimeksi The Opposite of Adults.
Paras brittibändi Take That esitti BRIT-bileissä uuden singlensä Kidz, joka debytoi nyt sijalla 31. Heillä on 11 ykköstä, joista kuusi putkeen vuosina 1994-2007.
Tinie Tempahin BRIT-esitys We Bring the Stars Out on mash-up hänen aiemmista hiteistään ja debytoi sijalla 40. Written in the Stars nousi 57-33 ja Pass Out 61-32, kummatkin ykkösiä viime vuonna. Jälkimmäinen palkittiin gaalassa vuoden parhaana brittisinglenä.


Britannian albumit Top 10

1. (1.) Adele – 21
2. (15.) Mumford & Sons – Sigh No More
3. (3.) Rihanna – Loud
4. (6.) Adele – 19
5. (2.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
6. (25.) Tinie Tempah – Disc-overy
7. (24.) Plan B – The Defamation of Strickland Banks
8. (-) PJ Harvey – Let England Shake
9. (4.) Eva Cassidy – Simply Eva
10. (10.) Take That – Progress

BRIT-esitykset ja -palkitut muokkasivat myös albumilistaa. Adelen 21:n neljäs ykkösviikko oli selviö, ja palkintojuhlan avulla Top 10:iin nousivat Sigh No More (levyn paras 72. listaviikolla), Disc-overy sekä The Defamation of Strickland Banks. Adelella on muuten hallussaan hauskasti sijat yksi ja neljä sekä single- että albumilistalla.
PJ Harvey on tehnyt tasaista työtä ja yltänyt yhteensä neljä kertaa sijoille 11 ja 12. Hänen ainoa Top 10 -albuminsa ennen kehuttua Let England Shakea oli kuitenkin Rid of Me (#3, 1993).
Arcade Firen The Suburbs voitti parin päivän sisään sekä BRIT- että Grammy-palkinnon ja yhtye myös esiintyi kummassakin tilaisuudessa. Brittilistalla The Suburbs loikkasi komeasti sijalta 52 14:nneksi.
Parhaan naispuolisen brittiartistin pystin pokannut Laura Marling palasi listalle sijalle 21. I Speak Because I Canin korkein sijoitus on neljäs.
Glasgow’sta ponnistavan Mogwain Hardcore Will Never Die but You Will debytoi sijalla 25. Yhtyeen oma ennätys on vain pari pykälää parempi: Rock Action (2001) ylsi 23:nneksi. Top 40 -albumeita löytyy viisi.
Lisäsin Suositeltavaa lukemista -listaan fantastisen Pop Unlimited 1994 -blogin, joka käsittelee vuoden 1994 brittilistoja viikko viikolta. 17 vuotta sitten vastaavaa singlelistaa hallitsi Mariah Careyn ensimmäinen Britannian ykkössingle Without You. Carey oli Adelen lailla yhtä aikaa sekä single- että albumilistan kärjessä.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Kristallipallo: Asa – Be My Man

Amy Winehousen uutta tulemista odotellessa kuunnellaan vaikkapa ranskalaista Asaa, jolla ei siis ole mitään tekemistä suomalaisen rapartistin kanssa – jonka julkaisemana Be My Man varmasti nousisikin otsikoihin.

Pariisissa syntynyt, mutta Nigeriassa varttunut Asa (lausutaan ”Asha”) kuulostaa korviini Winehousen ja Erykah Badun risteytykseltä. Groove tulee ensin mainitulta ja sielukkuus Badulta. Muutama vuosi sitten taivaskanavilla viihtynyt Leela James liippaa myös melko läheltä. Tyylikästä, muttei lainkaan latteaa taustamusiikkia latten siemailulle.

Joku saattaa muistaa Asan kappaleen Fire on the Mountain. Nyt esiteltävä Be My Man on single hänen toiselta albumiltaan Beautiful Imperfection ja saanut aika paljon soittoaikaa brittiradioissa. Neito on maineikkaan ranskalaisen Naïve-lafkan suojissa. Naïven entisiin ja nykyisiin artisteihin kuuluvat muun muassa Pink Martini, Mirwais sekä Carla Bruni-Sarkozy.

Tässä saattaa olla kevään läpilyöjä – tai sitten ei. Hyvä biisi joka tapauksessa.

torstai 17. helmikuuta 2011

Järjestysluvulla on väliä?

Lady Gaga (tai hänen levy-yhtiönsä) on ajoituksen mestari: kuten kerroin, Born This Waystä tuli Hot 100 -listan tuhannes ykkönen. Vuodesta 1958 julkaistun listan ensimmäinen ykkönen oli Ricky Nelsonin Poor Little Fool.



Hot 100 -listan tasalukuykköset ovat:

100 – Nino Tempo & April Stevens – Deep Purple (1963)
200 – Bobby Galdsboro – Honey (1968)
300 – Maureen McGovern – The Morning After (1973)
400 – The Manhattans – Kiss and Say Goodbye (1976)
500 – REO Speedwagon – Keep on Loving You (1981)
600 – Billy Ocean – There’ll Be Sad Songs (to Make You Cry) (1986)
700 – Richard Marx – Right Here Waiting (1989)
800 – Michael Jackson – You Are Not Alone (1995)
900 – Outkast featuring Sleepy Brown – The Way You Move (2004)
1000 – Lady Gaga – Born This Way (2011)

Suositeltavaa lukemista -osiossa on linkki sivulle, jolla listataan kaikki Hot 100 -ykköset. Kannattaa käydä verestämässä muistoja.

1900-luku jäi muuten taakse Santanan feenikslinnun Smooth tahdissa. 2000-luvun ensimmäinen uusi ykkönen oli Christina Aguileran What a Girl Wants. Sen järjestysluvuksi tuli 851.

Brittilistan tuhannes ykkönen oli Elvis Presleyn uudelleenjulkaisu One Night/I Got Stung tammikuussa 2005. Se ei varsinaisesti ollut siis uusi ykkönen, mutta kuitenkin julkaistiin erikseen ja sille merkittiin erillinen listaura.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Munasta listahistoriaan

Lady Gagan Born This Way debytoi torstaina Hot 100 -listan ykkösenä ja on esittäjänsä kolmas ja historian tuhannes ykkönen. Hot 100 -listaahan on julkaistu vuodesta 1958.

Biisi on astellut listoille perin korskeasti, mikä ei taatusti yllätä ketään. En voisi kuvitella toista artistia, jonka musiikista ylipäätään voitaisiin olla yhtä innoissaan vuonna 2011.

Born This Way lienee ensi viikolla melkein kaikkien singlelistojen ykkösenä. Brittilistallahan se ehti jo 32 tunnissa kolmanneksi. Ensi tietojen mukaan biisiä ostettiin kolmessa päivässä 450 000 kpl Yhdysvalloissa.

Radiosoittoon perustuvalla Billboardin Pop Songs -listalla Born This Way debytoi sijalla 14. Aivan ennätysdebyytiksi se ei kelpaa, sillä Mariah Careyn Dreamlover (1993) debytoi 12:ntena. Korostan kuitenkin, että Born This Wayn ensimmäinen viikko käsitti kolme päivää. Esimerkiksi Britney Spears ei taannoin yltänyt vastaavaan edes seitsemässä.

En muista koskaan nähneeni Mediabasen laskennoissa päivätasolla yli 20 miljoonan kuulijan* lisäystä ja Born This Wayn kolmen päivän viikon tulos on 63 miljoonaa.

Näistä tapahtumista ei tietenkään voi vetää ihmeempiä johtopäätöstä siitä, millainen suksee Born This Waystä kehkeytyy pidemmällä tähtäimellä. Mutta ainakin siihen on tartuttu kuin kärpäspaperiin.

Born This Way on hyvä esimerkki levy-yhtiöiden uudesta lähestymistavasta singlemyyntiin. Nykyisin yhä useammat kappaleet julkaistaan yhtä aikaa myyntiin ja radiosoittoon. Varsinkin Britanniassa oli jo totuttu siihen, että hittejä pihdataan kuukausitolkulla. Nyt esimerkiksi Jessie J:n Price Tag ilmaantui yhtä aikaa kauppoihin ja radioasemien soittolistoille. Taktiikalla pyritään minimoimaan laiton latailu ja maksimoimaan myynti – kenties huippukorkean debyytin kustannuksella.

*Englanniksi termi on audience impressions, en osaa oikein kääntää sitä suomeksi, joten puhun kuulijoista. Kyse on siis biisin tavoittamasta ihmismäärästä.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Listakatsaus, vko 7

Billboard Hot 100, Top 10

1. (4.) Wiz Khalifa – Black and Yellow
2. (1.) Bruno Mars – Grenade
3. (3.) Katy Perry – Firework
4. (2.) Pink – F**kin’ Perfect
5. (-) Dr. Dre featuring Eminem & Skylar Grey – I Need a Doctor
6. (5.) Enrique Iglesias feat. Ludacris & DJ Frank E – Tonight (I’m Lovin’ You)
7. (9.) Far East Movement featuring Ryan Tedder – Rocketeer
8. (6.) Rihanna featuring Drake – What’s My Name?
9. (7.) Pitbull featuring T-Pain – Hey Baby (Drop It to the Floor)
10. (8.) Britney Spears – Hold It Against Me

Värillä oli väliä jenkkilistoilla. Pittsburghin Super Bowl -kannustuslauluksi napattu Black and Yellow kipusi sopivan myynti- ja radiosoittonousun ansiosta kärkeen ohi Bruno Marsin Grenaden ja 999:nneksi Hot 100 -listan ykköseksi. Tuhanneskin lienee mitä suurimmalla todennäköisyydellä jo selvillä.
Dr. Dren ja kavereiden I Need a Doctorin radiosoitto alkoi odotettua jähmeämmin, mutta sitä ostettiin singlenä 226 000 kpl, mikä takasi hyvän debyyttisijoituksen. I Need a Doctorin on tuottanut Love the Way You Liella ja Airplanesilla kannuksensa ansainnut brittiläinen Alex da Kid. Drellä on vain vierailuykkösiä: Blackstreetin No Diggity (1996) sekä Eminemin Crack a Bottle (2009).
Chris Brown hivuttautuu single singleltä takaisin lähemmäs kärkeä. Viisi vuotta sitten heti Run Itilla ykköseksi yltänyt Brown debytoi tällä viikolla sijalla 11 kappaleellaan Look at Me Now. Rapveteraani Busta Rhymes ei ole ollut näin korkealla vuosikausiin, tarkemmin sanoen sitten The Pussycat Dollsin Don’t Chan (#2, 2005).
Cee Lo Greenin Grammy-ehdokas Forget You (16) alkaa viimein löytää radiokannatusta ja on viikon kovin nousija radiosoitossa. Grammyt jaetaan ensi yönä.
Rihannan S&M pomppasi 66-31 ja juuri varmistunut Suomen-vieras Linkin Park sai kuin saikin uusimmalta albumiltaan oikean hitin, sillä Waiting for the End nousi jo sijalle 42.
Vuosituhannen alun rocksuuruus 3 Doors Down yrittää paluuta: tutunkuuloinen When You’re Young debytoi sijalla 81. Muita uutuuksia ovat muun muassa Jessie J:n Price Tag (88), Panic at the Discon The Ballad of Mona Lisa (89) sekä Mumford & Sonsin toinen listasingle The Cave (99).
Gleellä on nyt 107 listakäyntiä eli Elvis Presleyn ennätys menee rikki ensi viikolla.
Sitten kuulumisia kantrilistalta. Chris Youngin Voices nousi viimein kantrilistan kärkeen 51. listaviikollaan. Matka kesti kauemmin kuin millään muulla kappaleella koskaan. Voices on tällä hetkellä Hot 100 -listan sijalla 57 käytyään viime viikolla neljä pykälää korkeammalla.


USA:n albumit Top 10

1. (3.) Nicki Minaj – Pink Friday
2. (-) Red – Until We Have Faces
3. (-) Ricky Martin – Musica + Alma + Sexo
4. (5.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
5. (13.) Rihanna – Loud
6. (9.) Kidz Bop Kids – Kidz Bop 19
7. (12.) Jason Aldean – My Kinda Party
8. (7.) Taylor Swift – Speak Now
9. (11.) Pink – Greatest Hits…So Far!!!
10. (16.) Eminem – Recovery

Trinidadissa syntynyt rapartisti Nicki Minajin Pink Friday -esikoinen saavutti vihdoin paalupaikan 11. listaviikollaan ja ylitti samalla miljoonan myydyn albumin rajan. Levyä ostettiin kaupoista viime viikolla 45 000 kpl.
Alempana debytoivien levyjen kipuaminen kärkeen on nykyisin suhteellisen harvinaista. Viime vuonna tempun teki vain Lil Waynen I Am Not a Human Being, joka julkaistiin erikseen digitaalisessa ja fyysisessä muodossa. Aiheesta lisää edellisessä tekstissä.
Kristillista rockia soittava Red on ensimmäistä kertaa Top 10:ssä ja heti kakkosena kolmannella albumillaan Until We Have Faces.
Ricky Martin on viihtynyt ylempänäkin kuin kolmantena, mutta siitä on jo 12 vuotta ja syynä silloin Livin’ La Vida Loca. Musica + Alma + Sexo on kaksikielinen ja esittäjänsä ensimmäinen studioalbumi noin kuuteen vuoteen.
Pink Fridayn lisäksi muutkin vanhemmat julkaisut harppoivat ylöspäin: Rihannan Loud sijalta 13 viidenneksi, Jason Aldeanin My Kinda Party 12-7, Pinkin kokoelma ensimmäistä kertaa top kymppiin ja Eminemin Recovery sijalle kymmenen. Viimeksi mainittu on ehdolla vuoden parhaan albumin Grammy-palkinnon saajaksi.
The Civil Wars -nimisen folkduon kolmas albumi debytoi upeasti sijalla 12. Se oli näkyvästi esillä iTunesissa ja kaupan ostetuin levy.
Bob Marleyn Stanley Theaterissa vuonna 1980 äänitetty livelevy debytoi 14:ntenä ja vauhditti samalla ikuisesti listoilla viihtyvän Legend-kokoelman sijalle 66.
Amos Leen Mission Bell tipahti kärjestä vielä alemmas (26) kuin Caken Showroom of Compassion muutama viikko sitten. Se on siis nyt sijoituksissa mitaten listahistorian toiseksi jyrkimmin kärjestä pudonnut albumi. Prosentuaalisesti sen myynti kuitenkin putosi vähemmän: 62 vastaan 67.


Britannian singlet Top 10

1. (1.) Jessie J featuring B.o.B – Price Tag
2. (-) Chipmunk featuring Chris Brown – Champion
3. (-) Lady Gaga – Born This Way
4. (2.) Bruno Mars – Grenade
5. (4.) Adele – Rolling in the Deep
6. (9.) Chris Brown – Yeah 3X
7. (3.) Ke$ha – We R Who We R
8. (8.) Taio Cruz featuring Kylie Minogue/Travie McCoy – Higher
9. (5.) Enrique Iglesias feat. Ludacris & DJ Frank E – Tonight (I’m F**kin’ You)
10. (6.) Diddy Dirty Money featuring Skylar Grey – Coming Home

Britannian singlelistalla käytiin äärimmäisen mielenkiintoinen kärkikamppailu Chipmunkin, Jessie J:n ja Lady Gagan kesken.
Pisimmän korren veti Price Tag, joka sai siis toisen ykkösviikkonsa. Biisi kuulostaa minun korviini aivan Natasha Bedingfieldin singleltä vuodelta 2005. Kappale ladattiin viikon aikana laillisesti 95 000 kertaa.
Brittiläinen hip hopia ja elektropoppia yhdistävä Chipmunk ei sano suomalaisille vielä paljoakaan, mutta tarttuvasta Championista saattaa tulla meillä yhtä iso hitti kuin kollega Tinie Tempahin Written in the Starsista. Champion debytoi sijalla kaksi. Chipmunkilla on ykkönenkin, Oopsy Daisy (2009), ja nyt yhteensä kuusi Top 10 -sinkkua. Chris Brown odottaa yhä ensimmäistä ykköstään, mutta häntä lohduttanee kaksi yhtäaikaista Top 10 -hittiä.
Gagan uusi biisi Born This Way tuli myyntiin perjantaina ja ehti käydä kaupaksi kolmannen sijan edestä. Madonnan Express Yourselfiä muistuttava kappale lienee ensi viikon ykkönen. Gagalla on ennestään neljä paalua.
Adelen Rolling in the Deep on kakkosdebyyttinsä jälkeen laskeutunut tasaisesti 3-4-5.
Nicki Minaj on saamassa toisen isohkon brittihitin kappaleesta Moment 4 Life, joka petrasi Top 40:iin sijalle 22. Will.i.am -duetto Check It Out kävi sijalla 11 loppuvuodesta.
Lethal Bizzlen Pow (#11, 2005) julkaistiin nyt uutena versiona ja ylsi 33:nneksi.
Top 40:n pohjasijoilta voidaan poimia muutamia tuoreita nimiä: Loick Essien sai toisen lista- ja ensimmäisen Top 40 -singlensä kappaleesta Stuttering (36). Modestep (Feel Good, 38) ja Neon Trees (jenkkihitti Animal, 40) ovat listan ensikertalaisia. Väliaikatiedoissa vielä Top 40:ssä viihtynyt Eric Prydzin Niton (The Reason) joutui tyytymään sijaan 45.


Britannian albumit Top 10

1. (1.) Adele – 21
2. (3.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
3. (5.) Rihanna – Loud
4. (6.) Eva Cassidy – Simply Eva
5. (2.) Chase & Status – No More Idols
6. (4.) Adele – 19
7. (9.) Rumer – Seasons of My Soul
8. (-) The Streets − Computers and Blues
9. (-) James Blake − James Blake
10. (13.) Take That – Progress

Adelen 21 jatkoi albumilistan ykkösenä kolmatta viikkoa. Levyä on ostettu jo noin puoli miljoonaa kappaletta pelkästään Britanniassa.
James Blake saattaa olla hipstereiden suosikki, mutta hänen esikoisalbuminsa listataival alkoi yskähdellen sijalta yhdeksän. Jopa pikkuhiljaa levy levyltä taantunut The Streets onnistui peittoamaan Blaken. Mike Skinnerillä on kaksi ykkösalbumia.
Valentinuksen päivää voi juhlistaa vaikkapa (imelällä) musiikilla: Eva Cassidyn Simply Eva paransi neljänneksi ja Roberta Flackin kokoelma sijalle 11. UB40:n Love Songs palasi listan sijalle 16 ja Fleetwood Macin kokoelma nousi taas Top 40:iin 31:nneksi. Kahden viimeksi mainitun parhaat sijoitukset ovat kolmas ja kuudes.
Gleen uusin julkaisu The Rocky Horror Glee Show palautti sarjan jälleen Top 40:iin sijalle 23. Ihan ensimmäinen Glee-kooste kävi jopa kärjessä viime vuonna.
Richard ja Linda Thompsonin jälkikasvu Teddy Thompson pääsi jopa kymmenenneksi edellisellä albumillaan A Piece of What You Need (2008). Uusi Bella menestyy näillä näkymin huomattavasti vaatimattomammin ja jäi niukasti Top 40:n ulkopuolelle 42:nneksi.

perjantai 11. helmikuuta 2011

Voi veljet, miten kauan kesti

Nicki Minajin Pink Fridayltä kesti 11 viikkoa nousta USA:n albumilistan kärkeen. Ei mikään ennätys, ei sinne päinkään, mutta koska nykyisin alempana debytoineiden albumien nouseminen kärkeen on nykyisin melko harvinaista, tutustutaan hieman aiheeseen.

Pisimpään listaelämään ennen paaluaan ehti sopeutua Paula Abdulin Forever Your Girl -esikoinen (1988), joka sai tahkota listoilla 64 viikkoa ennen nousemistaan kärkeen syksyllä 1989. Abdul ehti saavuttaa muutakin merkittävää saaden muun muassa kuusi biisiä Hot 100 -listan ykköseksi kolmen hitin erissä.

Yhden viikon Forever Your Girlin saavutuksesta jäi O Brother, Where Art Thou -leffan soundtrack (2000). Se sai kovan myötätuulen vuoden albumin Grammy-palkinnosta kevättalvella 2002, minkä seurauksena levy vietti ykkösenä kaksi viikkoa. Se vieraili kantrialbumilistan kärjessä peräti yhdeksään eri otteeseen. Levyltä ei kuitenkaan lohkaistu ainuttakaan pophittiä, kantrilistallekin ylsi vain Soggy Bottom Boysin ja Dan Tyminskin I Am a Man of Constant Sorrow.

Nämä kaksi albumia ovat siis periaatteessa täysin toistensa vastakohtia, mutta niiden listaurat osuvat yllättävänkin hyvin yksiin. Toiselta lohkaistiin iso kasa hittejä, toinen saavutti mainetta ja kunniaa elokuvan, puskaradion ja tunnustusten avulla. Listoihin kätkeytyy siis lukuisia kiinnostavia tarinoita.

Billboardin nettisivuilla aihetta sivutaan mystisesti ainoastaan Soundscan-ajan (1991 alkaen) puitteissa. O Brother, Where Art Thoun jälkeen kauimmin ykköspaikkaa havitteli Liven Throwing Copper (1994), tasan vuoden. No Doubtin Tragic Kingdomilta (1995) kului 49 viikkoa. Kaikki luettelemani levyt ovat luonnollisesti joko esikoisia tai läpimurtoalbumeita.

Britanniassa ennätys on muuten sama 64 viikkoa, saavuttajana David Grayn White Ladder (1998), sekin esittäjänsä ensimmäinen lista-albumi.

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Hitaasti kiiruhtavat

Listojen ykköset ja kärkikympin julkaisut ovat luonnollisesti eniten esillä, mutta hittisinkkuja ja -albumeita syntyy alempanakin. Monet niistä myyvät tasaisen hyvin kenties vuosia nousematta lainkaan kärkipään valokeilaan.

Pyhitetäänpä siis tämä teksti näille sankareille. Britannian singlelistalla Florence & The Machinen Dog Days Are Over ei ole koskaan noussut 23. sijaa korkeammalle, mutta on myynyt yli 230 000 kpl, mikä ylittää sikäläisen hopealevyrajan. Mumford & Sonsin nouseva jenkkihitti The Cave jäi kotimaassaan sijalle 31, mutta on myynyt yli 180 000 kpl. Eminemin Lose Yourself (2002) on nyt Top 75:ssä, mutta myi jo viime vuonna yli 70 000 kpl käymättä edes top sadassa.

Albumipuolella kiinnostavimmat tapaukset löytyvät kokoelmien joukosta. Rod Stewartin Some Guys Have All the Luck (2008) tipahti viime viikolla ulos sadan myydyimmän joukosta ensimmäistä kertaa sitten syksyn 2009. Albumia ostettiin viime vuonna 180 000 kpl, vaikkei se yltänyt viikkolistoilla kuin sijalle 36. Meat Loafin Piece of the Action -kokoelma (2009) myi pelkästään viime vuonna kultalevyyn oikeuttavan määrän käymättä sijaa 56 korkeammalla. The Smithsin The Sound of (2008) pääsi hädin tuskin top sataan, mutta myi 65 000 kpl.

Tuollaisiin noin sadan tuhannen lukemiin eivät yllä edes kaikki albumilistan ykköset saati muut Top 10:ssä viikon tai parin ajan vierailevat julkaisut. Siksi onkin hyvä aina välillä muistuttaa, että ensimmäisen viikon listasijoitus kertoo lähinnä siitä, miten kiihkeästi julkaisua on odotettu, lopullinen myyntipotentiaali selviää vasta pidemmällä aikavälillä. On myös levyjä, joiden nopea unohtuminen on suhteellisen varmaa jo ykkösdebyytin jälkeen, esimerkkinä Keanen Night Train -ep viime keväältä. Samaan sarjaan voitaneen lukea myös USA:n viime viikkojen tähdenlennot Caken Showroom of Compassion ja Amos Leen Mission Bell.

Toki kaikista ei voikaan tulla Abban Goldin kaltaista klassikkoa – tuo ikuinen kauppatavara sijoittui jälleen viime vuonna Britannian vuosilistan top sataan, jo 13:tta kertaa. Se nousi parhaimmillaan viikkolistan sijalle 31 ja myi tuosta vain yli 150 000 kpl.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Listanimi: Eva Cassidy

Viime syksynä sain kauniin idean kirjoittaa lyhyesti jokaisesti listoilla vaikuttaneesta vainajasta, mutta viikatemies on iskenyt suonta musiikkimaailmasta niin kovalla kädellä, että niitä kirjoituksia olisi saanut olla suoltamassa vähintään viikottain, joten hautasin sen idean melkein saman tien. Kuolemahan sinänsä on yhtä luonnollinen asia kuin syntymä ja harvan kohdalla yhtä merkittävä tapaus kuin esimerkiksi Michael Jacksonin.

Mutta sananen Eva Cassidystä, sillä hän on paitsi kuollut, myös listamielessä erittäin kiinnostava hahmo. Cassidy lauloi ja esiintyi hyvin ja ahkerasti toki ennen kuolemaansakin, mutta kaikki suksee on osunut kohdalle vasta sen jälkeen. Hän on kenties menestynein artisti, joka ei saavuttanut eläessään listoilla juuri mitään ja jonka suosion perimmäinen syy ei ole nuorena menehtymisen luoma legendastatus (vrt. Janis Joplin).

Luulin pitkään Cassidyn olevan brittiläinen, sillä hänen suosionsa lähti toden teolla vyörymään Brittein saarilta, mutta itse asiassa hän oli amerikkalainen, jonka elinaikainen suosio rajoittui USA:n itärannikolle.

Cassidy kuoli 33-vuotiaana ihosyöpään vuonna 1996. Radio- ja tv-legenda Terry Wogan soitti radio-ohjelmassaan tuottajansa suosituksesta Cassidyn version Over the Rainbow'sta syksyllä 2000. Syntyi ketjureaktio, jonka seurauksena Songbird-kokoelma (1998) nousi jopa brittilistan kärkeen keväällä 2001 ja on myynyt viisinkertaista platinaa. Sen jälkeen Cassidy on saanut vielä kaksi muuta ykkösalbumia ja duetoinut Katie Meluan kanssa What a Wonderful Worldin (2007) singlelistan kärkeen. Se on hänen ainoa Top 40 -sinkkunsa. Tällä viikolla uusi Simply Eva ilmaantui albumilistan kuudenneksi.

Cassidy-ilmiö vyöryi 2000-luvun alussa myös muihin Euroopan maihin – Songbird nousi kakkoseksi muun muassa Ruotsissa ja Sveitsissä. USA:ssa se ei tietenkään vanhana albumina päässyt silloin päälistalle, mutta oli catalog-listan ykkönen.

Over the Rainbow on todellinen kuolleiden kilvenkiillotuskappale, sillä myös samoihin aikoihin menehtynyt havaijilainen Israel Kamakawiwo'ole on myynyt sitä miljoonia kopioita tällä vuosituhannella.

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Listakatsaus, vko 6

Billboard Hot 100, Top 10

1. (1.) Bruno Mars – Grenade
2. (11.) Pink – F**kin’ Perfect
3. (2.) Katy Perry – Firework
4. (3.) Wiz Khalifa – Black and Yellow
5. (4.) Enrique Iglesias feat. Ludacris & DJ Frank E – Tonight (I’m Lovin’ You)
6. (5.) Rihanna featuring Drake – What’s My Name?
7. (10.) Pitbull featuring T-Pain – Hey Baby (Drop It to the Floor)
8. (6.) Britney Spears – Hold It Against Me
9. (16.) Far East Movement featuring Ryan Tedder – Rocketeer
10. (7.) Ke$ha – We R Who We R

Esikoisensa pian synnyttävä Alecia Moore eli Pink oli lähellä melkoista temppua Hot 100 -listalla, mutta jäi vielä niukasti Bruno Marsin taakse. F**kin’ Perfectin mahdollisen ykkössijan myötä Pinkistä tulisi nimittäin ensimmäinen kokoelmalta kaksi uutta ykköshittiä lohkaissut artisti. F**kin’ Perfect oli viikon ostetuin biisi 241 000 kpl:een saldollaan. Pinkillä on nyt 11 Top 10 -singleä.
OneRepublicin keulamies ja armoitettu hittinikkari Ryan Tedder saalisti ensimmäisen Top 10 -merkinnän soolona. Hän esitti muutaman vuoden takaisen megahitin Apologize (#2, 2007) käytännössä yksin, mutta se julkaistiin Timbalandin albumilla ja kreditoitiin Timbaland featuring OneRepublic. Tedder on säveltänyt Apologizen lisäksi muun muassa Leona Lewisin Bleeding Loven. Far East Movementille Rocketeerin saavuttama Top 10 -sijoitus on toinen.
Taylor Swiftin Back to December debytoi kuudentena pelkän latausmyynnin voimin viime syksynä, mutta on nyt myös radiohitti ja nousi Top 20:iin sijalle 18.
Aviopari Keifer ja Shawna Thompsonin muodostama kantriduo Thompson Square nousi jo Top 50:iin heti ensimmäisellä Hot 100 -menestyksellään Are You Gonna Kiss Me or Not (42). Ensimmäistä kertaa kyydissä on myös punkrockryhmä Rise Against, joka on levyttänyt jo vuodesta 2001. Uutta Endgame-albumia pohjustava Help Is on the Way debytoi sijalla 89.


USA:n albumit Top 10

1. (-) Amos Lee – Mission Bell
2. (-) Iron & Wine – Kiss Each Other Clean
3. (9.) Nicki Minaj – Pink Friday
4. (-) Various Artists – 2011 Grammy Nominees
5. (6.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
6. (10.) Mumford & Sons – Sigh No More
7. (8.) Taylor Swift – Speak Now
8. (-) Wisin & Yandel – Los Vaqueros: El Regreso
9. (2.) Kidz Bop Kids – Kidz Bop 19
10. (1.) The Decemberists – The King Is Dead

Oletettavasti esimerkiksi kantrin ja Norah Jonesin ystäville uppoavan laulaja-kitaristi Amos Leen neljäs studioalbumi Mission Bell debytoi USA:n albumilistan kärjessä. Se tosin myi vain 40 000 kpl, joka on Soundscan-ajan kehnoin noteeraus ykköselle. Tittelin menetti pari viikkoa sitten kärjessä piipahtanut Cake.
Mission Bellillä vierailevat muun muassa Lucinda Williams, Willie Nelson sekä Iron & Wine eli Sam Beam, joka joutui oman projektinsa kanssa tyytymään kakkossijaan. Kiss Each Other Clean pääsi tosin lähelle kuten muutkin kärkipään levyt: ykkösen ja kymmenennen ero myynnissä oli vain reilut 10 000 kpl.
Iron & Winella on Amos Leen tapaan nouseva listakäyrä: neljän viimeisimmän albumin sijoitukset ovat 128, 24, 25 ja nyt siis kakkonen.
Kolmanneksi nousi Nicki Minajin Pink Friday. Ehkä ensi viikolla on paalun vuoro, neito nimittäin esiintyi juuri Saturday Night Livessä ja Moment 4 Lifesta on tulossa albumin toiseksi suurin jenkkihitti.
Perinteinen Grammy-kokoelma debytoi perinteisesti neljäntenä. Perinteisesti siksi, että neloseksi ylsivät myös 2004, 2005 ja 2008. Korkein sijoitus, kolmas, tuli vuonna 2007. Top 10 -kynnys ylittyi ensimmäistä kertaa vuonna 1999.
Sarjaa on julkaistu vuodesta 1995. Omistan vain vuoden 1996 ehdokasalbumin, jolta löytyy muun muassa Alanis Morissetten läpimurtohitti You Oughta Know sekä 16 viikollaan historian pitkäikäisin Hot 100 -listan ykkönen Mariah Careyn ja Boyz II Menin One Sweet Day.
Mumford & Sonsin Sigh No More on nyt toisenkin hitin koti, sillä The Cave kolkuttelee Hot 100 -listan ovea. Albumi petrasi tähän asti parhaalle sijalleen kuudenneksi. Espanjaksi räppäävä puertoricolaiskaksikko Wisin & Yandel jäi portaan päähän omasta ennätyksestään uudella albumillaan Los Vaqueros: El Regreso.


Britannian singlet Top 10

1. (-) Jessie J featuring B.o.B – Price Tag
2. (2.) Bruno Mars – Grenade
3. (1.) Ke$ha – We R Who We R
4. (3.) Adele – Rolling in the Deep
5. (-) Enrique Iglesias feat. Ludacris & DJ Frank E – Tonight (I’m F**kin’ You)
6. (4.) Diddy Dirty Money featuring Skylar Grey – Coming Home
7. (6.) Jessie J – Do It Like a Dude
8. (17.) Taio Cruz featuring Kylie Minogue/Travie McCoy – Higher
9. (10.) Chris Brown – Yeah 3X
10. (5.) Chase & Status featuring Liam Bailey – Blind Faith

Jessica Cornish alias Jessie J saattoi syntyäkin tähdeksi, mutta ainakin hänestä on tehty sellainen. Neidon toinen single Price Tag debytoi suoraan brittilistan paalupaikalla. Edellinen Do It Like a Dude kävi kuukausi sitten kakkosena. Who You Are -esikoisalbumi ilmestyy kuun lopulla.
Price Tagilla vierailee B.o.B, jonka oma uusi single I’ll Be in the Sky ei ole lähtenyt kummoisenkaan liitoon. B.o.B:lla on kuitenkin jo ennestään kaksi ykköstä: Nothin’ on You sekä Airplanes. Atlantalaisräppäri kuuluu alati kasvavaan joukkoon artisteja, jotka eivät yksin ole kovinkaan kiinnostavia, mutta onnistuvat vieraiden avulla saamaan mukavan lista-CV:n.
Enrique Iglesiaksen uusi tuleminen jatkuu myös Britanniassa. Julion pojalla on nyt yhdeksän Top 10 -singleä, isälle riitti kolme. Ludacris ei ole yltänyt pääroolissa brittilistan kärkikymppiin vielä kertaakaan, vieraana nyt seitsemästi.
F**kin’ Perfect missasi juuri top kympin, mutta on jo nyt ylempänä (11) kuin mihin edeltäjänsä Raise Your Glass kykeni.
Rihannan uusi single S&M (51-20) on herättänyt kohua sanoituksellaan ja siitä soitetaan päivisin vain sensuroitua versiota. Jostain huomiota täytyy hakea, sillä biisi on aika kesy.
Dr. Dren ensimmäinen single ikuisuuksiin, Kush, meni ohi melkein kaikilta (UK: 57, US: 34), mutta I Need a Doctorilla (21) on aivan eri vauhti ja on matkalla USA:ssa jopa Hot 100 -listan kärkisijoille. Dr. Drellä on kahdeksan Top 10 -brittihittiä, muttei yhtään ykköstä. Tosin tohtorin ensimmäinen äännähdys kuullaan vasta kolmen minuutin kohdalla, joten oikeastihan I Need a Doctor on Eminemin ja Skylar Greyn kappale.
Grey on kirjoittanut muun muassa Love the Way You Lien ja on mukana myös Diddyn uudella hitillä. Tuleva tähti siis – tai itse asiassa jo vanhakin listatuttu, sillä hän lauloi Mike Shinodan Fort Minor -nimellä julkaistulla Where’d You Go -biisillä (US: #2, 2006) nimellä Holly Brook.
Devlin-nimisen rapartistin Runaway-singlellä (#15, 2010) listauransa avannut Yasmin debytoi sijalla 39 kappaleella On My Own.


Britannian albumit Top 10


1. (1.) Adele – 21
2. (-) Chase & Status – No More Idols
3. (2.) Bruno Mars – Doo-Wops & Hooligans
4. (4.) Adele – 19
5. (3.) Rihanna – Loud
6. (-) Eva Cassidy – Simply Eva
7. (6.) Ellie Goulding – Lights
8. (7.) Imelda May – Mayhem
9. (12.) Rumer – Seasons of My Soul
10. (5.) Cee Lo Green – The Lady Killer

Albumilistalla Adelella on yhä vankka ote kärjestä. Top kahtakymppiä värittävät rytmimusiikki ja tuleva ystävänpäivä. Ensin mainittua edustavat trendiaallon harjalla keikkuvan Chase & Statusin toinen albumi No More Idols, joka debytoi upeasti kakkosena, sekä Skeptan kolmas kokopitkä Doin’ It Again (19). Skepta kehtasi taannoin nimetä esikoisensa Greatest Hitsiksi. Hieman outoa, sillä Doin’ It Again on vasta hänen ensimmäinen lista-albuminsa.
Jälkimmäiseen kategoriaan sujahtavat vasta kuolemansa jälkeen suosioon nousseen Eva Cassidyn akustinen albumi Simply Eva sekä Roberta Flackin ties kuinka mones kokoelma Love Songs (20). Cassidyllä on jo kolme postuumia ykkösalbumia. Hän menehtyi syöpään vuonna 1996.
Flack on yhä keskuudessamme, muttei ole julkaissut uutta musiikkia 12 vuoteen. Hänen ainoa Top 10 -sijoituksensa, seitsemäs, tuli kokoelmalla Softly with These Songs (1993).
Keshan uudelleenpaketoitu Animal palasi sijalle 22. Sen paras sijoitus on kahdeksas. Uutta versiota pukkasi myös George Michaelilta: takavuosien megamenestys Faith ilmaantui sijalle 29. Two Door Cinema Clubin Tourist History sekä Wet Wet Wetistä tutun Marti Pellow’n Love to Love ovat ensimmäistä kertaa Top 40:ssä (33 ja 38), Chapel Clubin Palace on oikea uutuus sijalla 31.

perjantai 4. helmikuuta 2011

Kristallipallo: Musiq Soulchild feat. Swizz Beatz – Anything

Musiq Soulchild alias Taalib Johnson on pukannut maailmalle hienoa musiikkia jo 11 vuoden ajan. Siihen mahtuu viisi albumia ja jo monta omaperäisesti nimettyä r&b-hittiä. Hän on saavuttanut Billboardin albumilistan ykköspaikan kahdesti, levyillä Juslisen (2002) ja Luvanmusiq (2007). Ensin mainitulta lohkaistiin hänen suurimmat hittinsä, Hot 100 -listan Top 20:iin yltäneet Halfcrazy ja Dontchange. Hot 100 -merkintöjä on yhteensä jo 11.

R&b-listan ykköseksi mies ei kuitenkaan ole vielä päässyt, ja sen taian soisi murtuvan tällä keväisellä hyvän tuulen biisillä, joka ilmaantui radiosoittoon viime viikolla. Uudella albumilla ei ole vielä nimeä, mutta se ilmestynee vielä kevään aikana.

Nimestä puheen ollen, levy-yhtiönsä infopätkässä Musiq kertoo nimensä juontavan siitä, että uran alkuaikoina monet tunsivat hänet mutta eivät hänen nimeään, joten he kutsuivat häntä nimellä ”that music guy.”

tiistai 1. helmikuuta 2011

Rakkaus tuntuu hyvältä


Vielä viime syksynä moni varmaankin uskoi Adelen toisen albumin jäävän Duffyn vastaavan varjoon, mutta toisin on käymässä: 21 myi Britanniassa heti ensimmäisellä viikollaan enemmän kuin Endlessly on myynyt tähän mennessä. Adelen levyä ostettiin 208 000 kpl. Hollannissakin se ylitti sadan tuhannen rajan ja myi enemmän kuin Top 100:n muut albumit yhteensä.

Kuten jo mainitsin, myös 19-esikoinen punnersi takaisin top viiteen brittilistalla. Lady Gaga sai kaksi Top 5 -albumia viime toukokuussa, mutta edellinen studioalbumeillaan sekä ykkösenä että jollain muulla sijalla kärkiviisikossa samalla viikolla majaillut artisti on The Corrs, jonka Talk on Corners (1997) oli kärjessä ja edeltäjä Forgiven Not Forgotten (1995) sijalla kaksi huhtikuussa 1999. The Corrs ei ole koskaan virallisesti hajonnut tai lopettanut, mutta edellisestä studioalbumista on jo pian kuusi vuotta.

Ensimmäisenä kaksoisjohdon saavutti tietenkin The Beatles, jonka kaksi ensimmäistä albumia Please Please Me (1963) ja With The Beatles (1963) johtivat albumilistaa kuukausitolkulla vuosina 1963–1964.

Vielä Adelesta: 19-albumilta lohkaistuun Make You Feel My Love -versioon on ihastuttu toden teolla ja sitä on käytetty monissa eri tv-ohjelmissa. Biisi julkaistiin singlenä alun perin marraskuussa 2008, jolloin se kävi brittilistan sijalla 26. Uuden tulemisen myötä se ylsi jopa neljänneksi ja on piipahtanut Top 10:ssä hämmästyttävästi neljään eri otteeseen. Sitä on myyty yli puoli miljoonaa kappaletta. Joten ei ihme, että 21:n alku on ollut räväkkä – kun vielä Rolling in the Deepkin on erinomainen single.

Lopuksi huomio singlelistalta. Musen versio Nina Simonen tunnetuksi tekemästä Feeling Goodista julkaistiin alun perin kahden a-puolen singlellä yhdessä Hyper Musicin kanssa vuonna 2001 ja ylsi sijalle 24. Se soi nyt tv-mainoksessa, ja nousi tällä viikolla paikalle numero 54. En ole aivan varma, kannattaako laskea yhteen sekä alkuperäisen fyysisen singlen että uuden digilatauksen listahistoria, mutta teen niin silti. Täten minun kirjoissani Feeling Goodin paras sijoitus on tuo 24:s.

Aivan sinut biisin kanssa ei ole The Official Charts Companykään, sillä he laittoivat listasarakkeen viereen Michael Bublén version kansikuvan. Bublén esitys ylsi sijalle 69 viime kesäkuussa. Simonen Feeling Good pääsi sijalle 40 vuonna 1994, kun sitä oli käytetty Volkswagenin mainoksessa.